Blog

ITÄMERELLÄ TAPAHTUU

Kun tuli puhetta Pietarissa järjestettävästä Harley Days -festivaalista, on pakko perehtyä viisumiasioihin, sillä Venäjälle ei ihan ilman jonkun näköistä paperisotaa pääse. Toisaalta, alueen turismi on lähtenyt kehittymään ja itänaapurin virkailijat loivat sääntöjä, joita noudattaen voi päästä esimerkiksi Pietariin ilman vaivaa – ainakin lyhyelle kaupunkilomalle.

Minne Risteillään?

Joka suomalaiselle, varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvalle, Tallinna-risteilyt ovat jo yhtä merkittävä tapahtuma kuin aamuinen kukkien kastelu. Kun perehtyy Tallinnaan syvemmin, se on hieno paikka kiertää ja katsoa vanhoja rakennuksia, kapeita kivikatuja ja tietenkin itse linnaa. Jossain vaiheessa kaikki tämä hienous kuitenkin loppuu Tallinnan ollessa aika pieni tutustuttavaksi, ja silloin siirrytään Tukholman risteilyihin, jos ei vaihdeta Tallinnan kulttuurivierailuja kaljaturismiin. Tänä päivänä Tallinnan kaljaturismin tai Tukholman risteilyjen hyväksi vastineeksi voi olla Pietari: Itämerellä makaava kaupunki, jonka Laatokasta virtaava Neva-joki jakaa kahtia.

Pietarissa asuu suunnilleen niin paljon porukkaa kuin koko Suomessa. Itse kaupunki tuntuu aluksi älyttömän isolta ja kadut loputtomilta: siellä voi viettää koko elämän tyydyttämässä kulttuurinälkää ja silti aina jää jotain katsomatta ja käymättä, koska uuttakin kulttuuria syntyy koko ajan. Ero tuttuihin Tallinnaan ja Tukholmaan on periaatteessa ainoastaan viisumin tarpeessa ja kielitaidossa, ja nämä seikat eivät enää ole mikään ongelma: 72 tunnin oleskelu Pietarissa sallitaan ilman viisumia tietyin ehdoin, ja kielikynnys on 2000-luvulta mukavasti madaltunut pietarilaisväestön opetellessa englantia.

Risteilyvaihtoehtoja Majoituksella

Sekä Suomen että Venäjän matkatoimistot tarjoavat useampia vaihtoehtoja risteilyille: viikonloppumatkat, opastetut ja itsenäiset, hotellilla tai ilman – tosin ”ilman hotellia” tarkoittaa ”laivalla” – ja niin edelleen. Viranomaisille on taas tärkeintä se, että joku kantaa vieraista vastuuta ja sen takia, jos haluaa tulla esimerkiksi ystävän luona käymään tai majoitus on löytynyt couchsurfingin tai muun kautta, kannattaa hommata itselleen hotellikuitit. Naurettavaa, mutta vieläkin tänä päivänä kaupungin valaistustolpissa näkyy paperi-ilmoituksia: ”hotellishekit”. En ole tosiaan testannut, ovatko aitoja, ja kun oli tarve matkustaa Suomesta Pietariin ilman viisumia ystävän luokse, hommasimme vain hostellivarauksen – ja maksoimme sen. Muuten ei pystynyt todistamaan, että hoito on vierailun ajaksi järjestetty.

Risteilyvaihtoehtoja Majoituksella

Laiva menee Helsingistä Pietariin yli 12 tuntia. Siinä ehtii nukkua ja hoitaa aamurutiinit, aamiainen mukaan lukien. Kokemuksesta voin sanoa, että ainakin kun takana on jo muutama tuhat ajettua kilometriä, tämä nukkumismahdollisuus nostaa matkustajan onnen huipulle, minkä jälkeen voimat riittää pitkään nähtävyystutustumiskierrokseen, kapakkalenkkiin, siltakatseluun rantatiellä ja aamuiseen kahvikuppipaikkaan. Kuulostaako siltä, että laivallemenopakko yöksi on huonompi vaihtoehto, kuin etukäteen maksetut hostellivaraukset – jotka ovat melkein ilmaisia eurooppalaisen taskuun? Siis kun puhutaan yöstä laivalla ja yöstä kaupungissa? Aivan ilmiselvää, mitä tehdä.

Meritauti? Mitä?

Valitettavan usein risteilyistä puhuessa ihmiset muistelevat meritautitapauksia. On kuitenkin muistettava, että huonosta kokemuksesta ihmiset yleensä puhuvat ääneen ja hyvästä ovat hiljaa, koska se ”kuuluu olla näin”. Meritaudista kärsii noin viisi prosenttia väestöstä, toisin sanoen – joka kahdeskymmenes ihminen, ja pitää sattua aikamoisen huono onni, jotta kaupungin kokoinen risteilylaiva joutuisi Itämerellä riittävän voimakkaaseen myrskyyn aiheuttaakseen matkustajilleen meritautikohtauksia. Omalla kohdallani satuin vain kerran matkustamaan pienellä laivalla Helsingistä Tallinnaan, ja silloin jouduimme laseja pöydältä kaatavaan myrskyyn. Ei oksettanut lainkaan, vaikka lapsuudessa kärsin meritaudista jopa junassa.

Risteilyhän on sinällään sellainen seikkailu, jossa itse matka kohteeseen on jo lomaa. Ei siis tavanomainen ajomatka autolla, joka väsyttää ja rasittaa ja joutuu pitämään autosta huolta ja niin edelleen, vaan todella rentouttava – ja varsinkin siitä kiva, että nyt pääsee Pietari Suuren rakentamaan kaupunkiin ilman byrokraattisia kynnyksiä. Tosin jos nämä ovat olleet alusta asti osa lomaseikkailua… voi järjestää paperit kuntoon ja päästä liftaamalla vaikka Moskovaan asti: paljon isommalla muistomäärällä matkan päätyttyä.